Bujo

Bujo – bullet journal on yhdistelmä kalenteria, tehtävälistaa ja muistikirjaa.

Bujon tarkoituksena on auttaa hallitsemaan tekemisiä ja ajankäyttöä sekä helpottaa hahmottamaan erilaisia kokonaisuuksia ja kehityskulkuja. Homma toimii niin, että kun ajatukselle tai aikomukselle antaa kirjallisen tai kuvallisen muodon, se siirtyy pois työmuististia kuormittamasta aivoissa syvempiin, pohtivampiin ja luovempiin osiin. Siis, kirjaamalla asian ylös aloitat automaattisesti luovan ongelmanratkaisuprosessin alitajunnassasi. Ja vitkuttelijoille tiedoksi, kirjaamalla aikomuksen oikeastaan jo aloittaa tekemisen, ihan varkain…

Bujon tarkoitus on myös auttaa erottamaan oleellinen vähemmän tärkestä. Kun kirjaa tehtävälistan paperille, tai älykännykän sovellukseen, näkee konkreettisesti omat aikomuksensa. Kun listaan palaa, voi sitä arvioida uudelleen, että onkohan tuo ja tuo sittenkään niin tärkeää.

Suurten urakoiden tai pitkäaikaisten projektien hahmottaminen ja osittaminen on helpompaa, kun ei yritä pitää kaikkea mielessään, vaan kirjoittaa, aikatauluttaa ja piirtää. Mitä, milloin, kuka. Samalla on pakko huomata realiteetteja: päivässä ei ole 36 tehokasta työtuntia. Sitten voi hyvällä mielellä keskittyä tekemään sitä mitä tekee, eikä harmitella ja stressata kaikkea sitä, mitä ehkä vielä voisi pitää saada tehdyksi.

Kun huolensa kirjaa ylös, ne tulevat kuulluiksi. Sitten niistä on helpompi päästää irti. Kun ilonsa kirjaa ylös, niiden olemassaolosta jää merkki, johon voi palata, jos sattuu unohtumaan. Kun aikomuksensa kirjaa ylös, ne tulevat vähän enemmän tosiksi.

Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa pitää bujoa, paitsi se juuri itselle sopivin tapa! Bujon on alun perin kehittänyt adhd-tyyppi, Ryder Carroll, itselleen arjen avuksi, mutta sittemmin homma on levinnyt käsiin ja nettiin ja kaikenlaista hienoa taiteellista ja sporttista bujoa löytyy. Minusta bujossa hienointa on sen muokattavuus ja joustavuus: saa tehdä ihan omannäköisen ja omiin tarpeisiin vastaavan bujon. Ja koska bujo on ihan oma, eikä sitä tarvitse jakaa kenenkään kanssa, siihen voi kirjoittaa kuin Rakkaaseen Päiväkirjaan, tai piirtää niin monta prosessikaaviota ja piirakkaa kuin tarve vaatii. Eikä kenelläkään ole mitään sanomista.

Aiheesta lisää: Ryder Carroll: Bullet journal -metodi (2018) ja Miia Pöllänen: Bujoilun voima (2017).

***

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s