Mikä on tavoitteesi? Mitä sinulta odotetaan? Mistä olet vastuussa? Mihin osallistut ja kenen kanssa? Keitä tekemisesi koskee? Keneltä saat palautetta?
Ilman määriteltyä roolia ja suhdetta muihin saman toimintaympäristön rooleihin ihminen ei kykene suunnittelemaan eli ennakoimaan ja priorisoimaan omaa tekemistään. Selkeä rooli ja siitä saatava palaute mahdollistavat myös hallinnan, aikaansaamisen ja arvostuksen tunteet.
Oikeudenmukaisen roolin mukana tulevat oikein mitoitetut tehtävät sekä resurssit niiden tekemiseen, ja todellakin se ah niin tärkeä palaute. Ja vielä jatkuva palaute.
Kuulostaa työhommilta, mutta kaikki tuo on totta myös kotona. Ajattelepa, millaisen roolin olet mielessäsi varannut itsellesi ja mahdolliselle puolisollesi tai lapsillesi? Rooliodotuksia on varmasti jokaisella, mutta miten niistä tulee perheessä keskusteltua? Ovatko rooliodotukset kutakuinkin harmoniassa toteuman kanssa, haluaisiko joku muuttaa rooliaan? Tiedetäänkö ylipäätään, mitä keneltäkin odotetaan, ja varsinkin, miksi jotain odotetaan? Saavatko kaikki palautetta, rakentavaa ja kiittävää, tekemisistään ja olemisistaan?
Rooleja on myös työn ja kodin ulkopuolella. Kaupassa on asiakkaan ja kassahenkilön roolit, ja näihin rooleihin kohdistuu varsin paljon ja tiukkoja, pakottaviakin odotuksia, vaikkei niitä ole mihinkään kirjattukaan. Rutiinikauppareissu on paitsi rutiinia, myös kokemuksen kautta opittua odotustenmukaista toimintaa. Asiakkaan ja myyjän rooleista poikettaessa menee kassajono ikävästi ruttuun, ja ruoka voi jäädä hankkimatta. Yritäpäs kuitenkin selittää jollekin ihan alusta asti, miten siellä kaupassa toimitaan, ja miksi? No ku…
Perheessä voi olla samalla lailla äänettömiä odotuksia toisia kohtaan. Osa tiukempia: työssäkäyvä osapuoli tuo rahaa yhteisiin menoihin. Osa väljempiä: yleensä joku vaikkapa siivoaa tai laittaa ruokaa. Näistä voi olla melko helppo puhua ja sopia. Sen sijaan aikuistunut lapsi voi taistella kovastikin saadakseen vanhempiensa hyväksynnän uudelle roolilleen aikuisena, puolisona tai vanhempana. Pitkään kotona ollut puoliso voi yllättää yhtäkkiä haluamalla töihin, tai toisinpäin. Siis, muillakin kuin kasvavilla lapsilla tai teineillä voi olla mielessään haluja muuttaa rooliaan ja toisten odotuksia itseään kohtaan. Ehkä vasta tuollaisessa muutosvaiheessa tulee tiedostaneeksi omat odotuksensa toista kohtaan – kun niistä pitäisi luopua.
Miksi tämä on tärkeää? Tunnistaessamme ja tunnustaessamme toistemme roolit näemme ihmisen ja hänen tarpeensa, ja voimme ne hyväksyä. Ja, alussa mainittu suunnitelmallisuus mahdollistuu, sekä päällekkäinen tekeminen ja tekemättä jäämisen pelkääminen vähenee, eli ennustettavuus lisääntyy.
Kiitos, rakkaat ystäväni, kun olette olemassa, siellä jossain.
***